3vk ja murheet vain jatkuu...

Kyllä tän pentueen kohdalle nyt sattu kaikki ongelmat. Pienet aukasivat silmänsä viikko sitten, tai ei ihan kaikki kerralla mutta pikku hiljaa....paitsi pieni mies Nipsu. Ja sen vasen silmä (josta tulehdus alkoi) oli minusta todella outo, siitä oli alaluomi jotenkin painunut sisään päin ja toinen silmä ei tosiaan vielä ollut edes auki. Varasin sitten viime perjantaille ajan Mäntsälään, ja toivoa täysi että niissä mitään varsinaista vikaa ole. Noh, kaksi lääkäriä molempia silmiä tutki ja jopa ultrasivat (toki hankala kun mitään karvoja ruvettu ajelemaan) ja kumpikan lääkäri ei löytänyt silmän rakenteita, mutta eivät uskaltaneet asiaa varmaksi sano, kun oli mahdollisuus että vilkkuluomet olisivat silmien päällä. Ja neuvoivat joko odottelemaan tai käymään silmiinerikoistuneella lääkärillä. Olin vielä todella toiveikas, että ne ei vaan jostain syystä niitä nähnyt ja varasin ajan spesialistille jonka aika olisi ollut tämän viikon keskiviikkona. Mutta sitä aikaa ei tarvittu. Lauantai iltana jo katselin että tämä toinen "silmä" on avautunut, mutta siellä ei ole kuin tyhjä kolo ja eilen toisenkin silmän alaluomi ei ollut enää niin kääntynyt sisään päin, että pystyin toteamaan saman surullisen asian, että pojalla ei todella ole silmiä. Ja asiasta olin jo keskustelut niin lääkäreiden kuin useamman kasvattajan kanssa, että ei ole koiran elämää, elää pennusta asti ilman näköä. Ja tänä aamuna varasin pienelle pojalle ajan vikalle reissulle, ja lähti pilvenreunalle siskojen kaveriksi. Ja pakko tähän laittaa biisin sanoja mitkä soi kun istuin autoon lääkärin pihassa.

 Nuku hyvin pieni Nipsu poika, ikävä on jo nyt <3 <3

"Kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan,
niin minä sinua vaan.
Vaik leipä loppuis, vesikin, yksi pysyis kuitenkin.
Minä sinua vaan"

Pieni rakas eilen 3vk vanhana, pestynä ja föönattuna <3 :'(

Muilla pennuilla tuntuisi asiat olevan hyvin, mutta toki mun usko alkaa loppua että kaikki vastoinkäymiset on ohi. Mutta tsempattava ja toivottava on, että nämä loput pienet olisivat tarkoitettu kasvamaan isoiksi, vahvoiksi ja komeiksi berneiksi <3
 Pennut siis näkevät ja kuulevat jo. Tora poika on oppinut säestämään haukulla emäänsä kun siis Myrtti haukkuu niin myös pentulaatikosta alkaa kuulua haukunta :D Vilionkka on ruvennut heiluttamaan häntäänsä, on kyllä siis aivan ilmetty emänsä tän suhteen, Myrtillähän luustokuvien jälkeen heräsi ensimmäisenä häntä ja sitten loppu koira :D Ja pennut myös painivat jo välillä, ja se on kyllä ihanaa seurattavaa. Eilen pennut pääsivät ekan kerran kylpyyn ja fööniin ja tässä siis 3 vk kuvat kylvyn jälkeen: