Ensimmäisen viikon murheelliset kuulumiset :'(

Voi, en ole jaksanut päivittää....ei ole helppoa ollut ja olen vannonnut että mä olen vaan koira harrastaja täst edes, en kasvattaja!

Eli kaksi ekaa päivää meni niin hyvin kun sektion jälkeen voi mennä. Myrtti otti tosi pian pennut hoitakseen ja rakasti niitä ja hoiti ja hoivasi, ja kyllä myös syötti tai ainkin yritti syöttää. Joulu aattona alkoi murheet, kun yksi tyttö pennuista (työ nimeltään Niisku-Neiti) sai omituisia kohtauksia tms. Yht äkkiä näytti kun ei saisi happea ja meni ihan jäykäksi.
Ja tästä alkoi minun stressi ja huoli pienestä tytöstä. Sitten mun talous vaaka rupes kettuilemaan, ja koska pyhät niin mistään uutta, kunnes tuo mun KePo tajus että siinä on vääränlainen patteri....valitettavan myöhään. Mä myös pidin tässä kohtaa pentuhuonetta erittäin kuumana (27 astetta). Ja perjantai iltana kun sain vihdoin pennut puntarille, vaaka kerto ruman totuuden, jokaiselta pennulta on pudonnut paino puoleen syntymäpainosta :'(
Ja sit rupesimme lukemaan Parempaan pentutulokseen kirjaa, ja siinä kerrottiin miten kokeillaan onko pentu kuiva, ja menin heti kokeilemaan ja totesin että kaikki pennut ovat kuivia. Myöskin yhdellä pennuista silmästä tuli rähmää ja oli erittäin turvonnut. Siitä heti soittamaan päivystävälle eläinlääkärille, joka oli tämmöinen "lehmälääkäri" joka käski odottaa aamuun. Oli muuten pitkä yö odottaa että pääsen soittamaan omalle lekurille.
Puoli kahdeksan aikaa, mun stressi, huoli ja paniikki tavoitti oman rajansa, mä tärisin ja itkin, hengitys oli erittäin vaikeeta ja päässä meinas sumeta, soitin siskon sitten avuks kun en uskaltanut enää mennä pentujen ja Myrtin lähelle ettei Myrtti ime mun olo itseensä (ei ollut hyvä idea tämäkän, Myrtti käänsi selän pennuille). Mä sitten hengittelin rauhassa ja kävin lämpösessä suihkussa, niin olo rupesi hieman helpottaa. Ja mä vaan potkasin itseeni jostain voimaa, ajatuksella "Nyt on mun vuoro olla Myrtin tukena, mä en saa romahtaa, Myrtti tarvii mua" tätä mantraa hoin itelleni suihkussa.
Yhdeksältä vihdoin sain soittaa Animagiin Mäntsälään ja ajan saimme 10.40, muuta kun kahvit vielä ja sit pennut lämpöseen lootaan ja loota ja Myrtti autoon. Eläinlääkäri kertoi karua totuutta, pennut olivat jo aika pahasti kuivuneita ja se siis nesteytti pennut. Ja silmäpotilas sai antsat silmätulehdukseen. Lääkäri antoi meille 2h armon aikaa ja sitten pennut on saatava syömään, tavalla tai toisella.
Kotiin kun päästiin valmistimme maitoa pulloihin ja valmistauduttiin pentujen pullo ruokintaan. Ja loppu päivä menikin hyvin, ja pentujen painot rupesivat nousemaan. Toki meillä on 2 täysin tissi maakari poikaa, ja ne ei huolinut pulloa ollenkaan! Mutta painot nousi tissillä. Kahdella tytöllä todella hitaasti, toinen niistä oli jo tuo aattona huolta tuottanut tyttö. Yö meni hyvin ja viel eka punnitus aamulla....mutta sitten alkoi pienimmän (Pikku-Myy) painon putoominen, ja se ei enää noussut koko päivän aikana. Ja samaan aikaa Niisku-Neiti oli todella vaikean oloinen (jäykkä) ja sen paino myös lähti putoomaan. Mutta tässä kohtaa nousi huoli myös muista pennuista, kun niiden painotkan ei noussut joskaan ei myöskän tippunut, ja nyt harvempi pentu suostui maitoa pullosta juomaan. Anne (joka oli myös synnytyksessä mukana) tuli käymään, ja tässä vaiheessa Pikku-Myy oli jo todella huonossa kunnossa, ja Annen meillä ollessa Pikku-Myy lähti siskonsa luokse sateenkaari sillalle :'( Anne vei pienen niiden tiluksille viimiseen lepopaikkaan.
Murhe pienen menetyksestä ja toisen pienen olosta ja muiden painojen noudemattomuudesta, otin puhelun Myrtin kasvattajille, jotka ehdotti kokeilemaan, että rajaan Myrtin pariksi tuntii pennuista eroon että näemme nouseeko maito ollenkaan. Ja samalla jo varauduin ja soittelin varaemoa, Ja luin facen yhdestä ryhmästä vinkkejä, millä saadaan maitoa nousemaan ja miten pentuja voisi auttaa.
Pari tuntia meni (suurimman osan ajasta Niisku-Neiti kiljui), ja sitten aloitin tissille laiton Niisku-Neidistä ja Nipsusta (kohta tulee elossa olevista kuvia niin pääsee jyvälle vähän), koska ovat heikoimmat pennut. Nipsu söi tyytyväisenä omasta tissistään mutta Niisku-Neiti reppana, otti huikan ja heittäyty selälleen huutamaan, ja tämä toistui useamman kerran. Lopulta kaikki loputkin pääsivät tisuille ja vaaka kertoi meille hyviä asioita, näin saamme vauvoille maitoa sieltä mistä ne sitä haluaa <3 Paitsi pienen rakkaan Niisku-Neidin kohdalla, paino vaan jatkoi laskuaan :( Ja masu oli jo todella kova, ja taas viestiä Myrtin kasvattajille ja neuvoivat hieromaan masua ja että Myrtti nuolisi mahdollismman paljon, tosin itse vielä lisänä autoin tässä. Ja kuinka ollakaan sieltä tuli pieniä paukkuja ja tuntui että tyttö hieman rauhottui ja sain sen unille. Yöllä jatkoin hieromista mutta huonolla menestyksellä, nyt kyllä Neiti pysyi paremmin tissillä, eli ruuasta ei ollut puute. Tänään aamulla tilanne oli jo pahentunut, masu oli todella kova, ja soitinkin sitten animagiin ja kysyin neuvoja, että mitä tehdä (sain muutaman kerran pienen kakkaamaan, mutta masu ei pehmennyt ollenkaan) ja sieltä annettiin ohjeeksi antaa parafiiniöljyä. Yhden kerran annoin 0,1ml sitä, kakkaa sillä ei tullut eikä kuulunut...ja seuraavalla syötöllä, Niisku-Neiti lähti siskonsa perässä sateenkaari sillalle. Ja pyysimme Annea hakemaan pienen samaan paikkaan <3

Mutta samaan aikaan kun taistelin Niisku-Neidin voinnista, loppu porukka nosti painoaan jo kovaa vauhtia ja tekevät sitä edelleen <3 Ja toiveet on korkealla että loput 5 kasvaisi isoiksi ja vahvoiksi berneiksi <3

Itse syytökset ovat kovat, mitä kaikkea olisin voinut tehdä toisin että pienten tyttöjen ei olisi tarvinnut lähteä meidän luota. Mutta itsesääliin ei nyt ole aikaa, meillä on täällä 5 ihanaa, hyvinvoivaa ja vahvaa pentua. Painot ovat toki vielkin alakantissa siitä mitä sen pitäisi olla, mutta tätä tahtia kun nousee niin äkkiä se on kiinni otettu.

Ja tässä esittelen nyt loput viisi ja niiden työnimet :)

Loput viisi rakasta maitobaarilla <3

PENNUT OVAT SYNTYNEET!!

Jospa sitä sais synnytyskertomusta. Tarkkoja kellon aikoja en tähän nyt rupee skriivailee, mutta muuten tapahtumien kulkua.

Eli lauantaina jo Myrtti alko olee tosi levoton ja läähätteli, ja petas kovasti laatikkoa. Mutta illasta/alkuyöstä kumminkin rauhoittuin maaten. Ja uskalsin itekkin nukkua, tosin jokaiseen läähätykseen heräsin ja katoin tilanteen.

Sunnuntaina aamusta Myrtti oli sit tosi levoton, ja petaaminen jatkui. Ja kun lähdimme käymään ulkona ja likka sai pissittyä niin limatulppa lähti irtoomaan. Kävimme useasti ulkona, ja varmaan 3-4 reissul tuli limatulppaa.
Petaaminen jatkui voimakkaana, ja näytti että koko limatulppa oli jo irronnut. Ja sit pentulootaan missä Myrtti seuhto oli ilmestynyt jotakin märkää, ja mä mietin että vettä. No en ruvennut kumminkan panikoimaan vaan seurailin miten Myrtti touhuu. Mutta ei "vesistä" oli reilusti yli ½h, joten päädyin soittamaan päivystävälle lekurille. Ja lekuri ohjeisti että odottelemme viel ½h, ja jos mitään ei tapahdu niin lähdetään, ja tässä kohtaa hälyytin jo Annen paikalle.
Kävimme taas kävelemässä Myrtin kanssa, yritin jos poltot alkais. Mutta mitän ei tapahtunut ja Annekin jo saapui. Sain sitten kiinni Myrtin kasvattajan, jonka kanssa puhuimme tulleesta nesteestä, mutta rupesimme epäilemään että se onkin limatulppaa. Ja siinä puhuessa, Myrtillä alkoi poltot.
Kun polttoja oli kestänyt n.½h, soitin jälleen päivystävälle ja sieltä käskettiin lähtee näytille. Kamat kasaan ja kohti Lahtea!
Myrtillä tuli matkalla paljon polttoja, mutta ei ollut yhtään ponnistavan oloinen.

Lekurille kun pääsimme, niin lääkäri tutki ultralla että pennut on kunnossa, ja siellä näkyi sykkiviä sydämmiä, että ei vielä ollut mikään paniikki. Ja sitten lääkäri teki sisätutkimuksen (Myrtti jälleen huusi kun hyeena), ja sanoi että sieltä on pentu kohta tulossa. Joten lähdimme toiseen huoneeseen odottamaan, jotta tuleeko omin voimin vai tarviiko tippaa.
Polttoja tuli kivasti ja kun seuraavan kerran hoitaja kokeili niin pentu oli jo ihan tulossa, pylly edellä. Pari polttoa/työntöä ja pennun takatassu näkyi. Seuraavalla poltolla Myrtti jo hieman kiljas, mutta nyt näkyi jo pentu puoliks, ja alkoi olee kiire saada pentu pois, koska oli tulossa ilman pussia! Ja oli jo suuri pelko että pentu on kuollut. Ja siitä alkoikin katastroofi. Mä en oo ihan varma enää kuin monta meitä oli, mutta Anne ja hoitaja takana ja lääkäri vetämässä pentua ulos....ja minä etupäässä pitämässä päästä kiinni. Ja sit alko jumalaton huuto, ja Myrtti puri mua käsiin ihan vaan että päästäsin irti jotta saa kivun loppumaan, ja hetkeks mun ote irtoskin mut nappasin uusiks kiinni, ja tällä erää niin et hampaat ei ole mussa kiinni. Ja lopulta lääkäri sai ulos elävän ison poika pennun <3 Ja minä lähdin huuhtelemaan verisiä käsiäni. Ja kyllä tärinä oli päällä, kun tajusin että se oikeesti puri ja kunnolla (oikeen käsi on aika toimintakyvyten kun osui rystyseen). Tarjosimme pentua Myrtille mutta se ei osottanut minkäänmoista mielenkiintoa pentua kohtaan. Sitten aloimme odottaa mitä seuraavaks, mutta Myrtti ei osottanut enään mitään supistuksia ei mitään siihen suuntaan, että sieltä vielä pentu tulisi!
Lääkäri kysy et mitä mieltä olen mitä tehdään, ja päätös oli aika itsestään selvä. Ei kiusata tyttöä enempää ja pennut on saatava ulos, eli sektio.

Ja kun olivat saaneet Myrtti mamman uneen ja kohdun auki, niin rupes kiljuvia, rääkyviä kauheesti liikkuvia pieniä pentuja tulemaan putsattavaksi! Seitsemän pentua oli jo tullut, kun hoitaja tuli salista kertomaan että viimeisellä pennulla on suolet ulkona (vatsaan peitteet ei josatin syystä ole kehittynyt), ja kysyi lupaa lopetukseen, ja toki näin luvan annoin. Sinne lähti pieni tyttö enkeli suojelemaan loppuja pentuja ja emää <3 <3 Mutta ei siinä voinut kauheen murheelliseksi heittäytyä, kun meillä oli laatikossa 7 pientä tervettä pentua, 3 tyttöä ja 4 poikaa <3

Me pidimme vain pentuja lämpösenä kun odottelimme että Myrtti on kursittu kasaan. Ja lopulta ne toi myös minun aarteeni huoneeseen takas, unessa kylläkin. Pennut siitä sitten heti nosteltiin tisusille syömään, ja nehän söi kun nälkä jo oli. Myrttikin pikku hiljaa alkoi heräilemään, mutta ei reagoinut millään tavalla siihen että sillä roikkuu tisseillä monta pientä bernin alkua.

Siinä sitten kun pennut olivat syöneet ja paperi asiat hoidettu ja mamma jota kuinkin hereillä ruvettiin pakkaa pennut laatikkoon ja suuntaamaan kotiin! Myrtti kyllä nousi rivakasti ylös kun vihdoin sai luvan.

Kotiin kun päästiin niin Anne tuli vielä kaveriks syöttelemään mun kaveriks pennut, että nähtiin mitä Myrtti nyt sanoo. Mutta se jälleen makas täysin paikoillaan kun pennut oli tissillä. Ja Anne kun jonkin ajan päästä tarjosi pennun pyllyä Myrtille niin se rupesi nuolemaan ja hoiti näin itse pentujen pissitys homman.

Yö meni ihan kivasti minä heräsin jokaiseen pennun piippaukseen ja laitoin niitä syömään, ja annoin Myrtin niitä nuolla ja pestä. Ja samalla tavalla on tämä päivä toimittu, pidetty vielä pennut ja emä eri tiloissa, ettei käy mitään vahinkoa. Kuhan kivut helittää, niin uskalletaan paremmin pitää niitä yhdessä.

Tästä alkaa nyt sitten pentujen kasvu luovutusikäisiksi palleroiksi <3

On ne vaan söpöjä <3

Saanen esitellä Räyhähenki kennelin Joulu pentue (voin kertoo, että viralliset nimet ei kuitenkaan tule joulun mukaan, mutta se miten nimeän ne kerron vasta myöhemmin, silloin myös blogin nimikin muuttu ;))

Pienet pallerot <3

Poika 1 (ei siis ekana syntynyt)

Poika 2 (tämä on se ensimmäisenä syntynyt)

Poika 3

Poika 4

Tyttö 1

Tyttö 2

Tyttö 3

Röntgen!

Tänään olikin jännä päivä, kun lähdimme mamma koiran kanssa jälleen Mäntsälään Animagiin. Tällä kertaa oli tiedossa tiineysröntgen, eli varmistelimme vielä pentujen määrää. Ja erikoistunut eläinlääkäri löysi varmaksi 7 pentua, mutta mahdollisesti sielä oli vielä yksi lisää. Eli 7-8 pentua on meille syntymässä ihan lähiaikoina !!! Nyt sitten toivottavasti menemme Mäntsälään seuraavan kerran vasta pentutarkastukseen <3 <3

Siellä niitä kypäräpäisiä vetskareita on <3

Hyvin on mammalle painoa tullut kun lähtöpaino oli 44kg :D

vrk 50 pallomaha kasvaaa

Nyt on tosiaan kasassa jo 50 vrk!! Enää 13pv :O

Masu sen kun turpoo turpomistaan ja nyt on tisusetkin selkeesti ruvennut täyttymään. Jännäää!
Viikon päästä on sitten röntgen!

IIIISO!!!!

Masun paijausta <3

Pentuset saivat tuliaisia messarista jossa olin turistina tulevan pentukuvaajan kanssa!

LELUJAAAA!!!

Vrk 40 masukuva

Tälläi pallo maha se alkaa olemaan!

Myrtin ekat kuulumiset vrk37

Joo elikkäs aloitetaanpa ekalla normi päivityksellä.

Myrtti on muuttunut. Oireita löytynyt jo jonkin verran. Se on kovin väsynyt, se ei nuku sellaista koiran unta vaan ihan kunnolla sikeesti kuorsaten :D
Se oksens autoon tuossa viikko sitten, mitä se ei koskaan ole tehnyt, ei edes pentuna.
Masu on jo selkeesti kasvanut ja vatsalinja haihtunut :D

Ja tänään tosiaan kävimme ultrassa vielä varmistelemassa että pentusia sieltä todella on tulossa, ainakin 6kpl ja mahdollisesti useampi. Mutta sitä käymme vielä varmistelemassa viikko ennen laskettua röntgenissä.

Tämä olkoot eka masukuva, tästä hyvin näkee kuinka tuo vatsalinja on ruvennut haihtumaan :D

Palailen!

<3: Erika

Yhdistelmästä

Eli emänä on meidän iki-ihana Myrtti. Myrttihän on luonteeltaan erittäin avoin ja sosiaallinen. Siltä löytyy miellyttämisenhalua ja mahtava työmotivaatio. Mutta se on omalta osin myös erittäin sählä :D Ja energinen :D Mutta mun sydämmen täysin vienyt luonteellaan.
Myrtin kanssa on vaihtelevasti harrastettu, alkuun siitä piti tulla mulle haku koira, ja sitä pentuna lähdimme tekemään mutta homma loppui ennen kuin kerkesi kunnolla alkamaankan, kun tulin itse raskaaksi. Ja näin haku hommat jäi. Mutta tilalle tuli TOKO, ja sitä olemme treenannut enemmän ja vähemmän mutta kisoihin asti emme ole päässeet, kun olemme joutuneet aina palaamaan alkuun (näistä vaiheista voi lukea enempi koirien virallisesta blogista).
Näyttelyt eivät ole olleet Myrtin kanssa se ensimmäinen prioriteetti vaan harrastukset, mutta muutamissa kehissä olemme käyneet tuloksena ollut EH-ERI SA. Ja Myrttihän on hieman kevyt luustoinen berni, mutta se on mahdollistanut harrastamisen, vaikkakin minun näkemyksestä Myrttikin on liian raskas agilityyn.
Myrtin turkki on kovin kihara, ja vain pesu&fööni saa sen suoristumaan. Ja se on iän myötä kyllä tuuheutunut, mutta ei ole bernimäisesti pitkä, mikä toki helpoittaa sen hoitoa.
Myrtin luusto on kuvattu reilu vuoden ikäisenä, ja lonkat olivat tällöin vielä kovin löysät ja en ole katsonut tarpeelliseksi kuvauttaa niitä uudelleen, ehkä jonain päivänä. Mutta tuolloin eläinlääkäri (Juha Pärnänen) sanoi, että jos muutaman vuoden päästä tuot, niin ovat toden näköisesti molemmat ainakin B:n lonkat. Ja tosiaan ei ole mitään vaivaa ollut tähän mennessä lonkkien puolesta ollut.
Myrtti myös kantaa DM josta voi lukea enempi Sennen sivuilta.
Muuten Myrtti on ollut kovin perusterve, pentuna meinasi olla vaikeuksia mahan löysyyden takia, kun neiti tuppasi syömään asioita mitkä eivät pennun mahalle oikein kuulunut :D

Myrtistä kuvia 
Myrtti Koira.netissä


Isänä pennuilla on minut aivan täysin hurmannut slovenian tuonti ukko Isaac. Isaacista löytyy samaa puolta kun Myrtistä, se on avoin, sosiaallinen ja energinen, mutta siitä löytyy myös hieman semmoista rauhallisuutta mikä tasapainottaa mukavasti Myrtin hösö luonnetta.
Isaac on suomessa käynyt vain parissa näyttelyssä, joista kummastakin saanut ERI:n mutta tämän lisäksi Isaac on käynyt Virossa, ja sieltä sillä onkin SERTI.
Isaacilla on komea vahva luusto ja pitkä paksu komea turkki. Juuri niitä Myrtin "puuttuvia" osia.
Isaacilla on täysin terve ja tukeva luusto ja Isaac on DM-vapaa :)

Isaacista kuvia
Isaac Koira.netissä


Pennuista odotan kauniita, hyvä turkkisia ja luustosia koiria. Koiria joilta löytyy hyvä työmotivaatio jotka käyvät lähes tulkoon lajiin kuin lajiin. Mutta sellaisia että ne sopivat myös normaaliin perheelämään perheen keskelle, ja se onkin jalostukseni pääpointti :)

Pentuen sukutaulu

Joulu pentueen blogi

                Lupasin ultrauksen jälkeen aloittaa pentu blogin ja nyt tämän aukaisen.

 Eli tervetuloa seuraamaan Räyhähenki kennelin ensimmäisen pentueen kasvua masusta luovutus ikäisiksi.