Eli lauantaina jo Myrtti alko olee tosi levoton ja läähätteli, ja petas kovasti laatikkoa. Mutta illasta/alkuyöstä kumminkin rauhoittuin maaten. Ja uskalsin itekkin nukkua, tosin jokaiseen läähätykseen heräsin ja katoin tilanteen.
Sunnuntaina aamusta Myrtti oli sit tosi levoton, ja petaaminen jatkui. Ja kun lähdimme käymään ulkona ja likka sai pissittyä niin limatulppa lähti irtoomaan. Kävimme useasti ulkona, ja varmaan 3-4 reissul tuli limatulppaa.
Petaaminen jatkui voimakkaana, ja näytti että koko limatulppa oli jo irronnut. Ja sit pentulootaan missä Myrtti seuhto oli ilmestynyt jotakin märkää, ja mä mietin että vettä. No en ruvennut kumminkan panikoimaan vaan seurailin miten Myrtti touhuu. Mutta ei "vesistä" oli reilusti yli ½h, joten päädyin soittamaan päivystävälle lekurille. Ja lekuri ohjeisti että odottelemme viel ½h, ja jos mitään ei tapahdu niin lähdetään, ja tässä kohtaa hälyytin jo Annen paikalle.
Kävimme taas kävelemässä Myrtin kanssa, yritin jos poltot alkais. Mutta mitän ei tapahtunut ja Annekin jo saapui. Sain sitten kiinni Myrtin kasvattajan, jonka kanssa puhuimme tulleesta nesteestä, mutta rupesimme epäilemään että se onkin limatulppaa. Ja siinä puhuessa, Myrtillä alkoi poltot.
Kun polttoja oli kestänyt n.½h, soitin jälleen päivystävälle ja sieltä käskettiin lähtee näytille. Kamat kasaan ja kohti Lahtea!
Myrtillä tuli matkalla paljon polttoja, mutta ei ollut yhtään ponnistavan oloinen.
Lekurille kun pääsimme, niin lääkäri tutki ultralla että pennut on kunnossa, ja siellä näkyi sykkiviä sydämmiä, että ei vielä ollut mikään paniikki. Ja sitten lääkäri teki sisätutkimuksen (Myrtti jälleen huusi kun hyeena), ja sanoi että sieltä on pentu kohta tulossa. Joten lähdimme toiseen huoneeseen odottamaan, jotta tuleeko omin voimin vai tarviiko tippaa.
Polttoja tuli kivasti ja kun seuraavan kerran hoitaja kokeili niin pentu oli jo ihan tulossa, pylly edellä. Pari polttoa/työntöä ja pennun takatassu näkyi. Seuraavalla poltolla Myrtti jo hieman kiljas, mutta nyt näkyi jo pentu puoliks, ja alkoi olee kiire saada pentu pois, koska oli tulossa ilman pussia! Ja oli jo suuri pelko että pentu on kuollut. Ja siitä alkoikin katastroofi. Mä en oo ihan varma enää kuin monta meitä oli, mutta Anne ja hoitaja takana ja lääkäri vetämässä pentua ulos....ja minä etupäässä pitämässä päästä kiinni. Ja sit alko jumalaton huuto, ja Myrtti puri mua käsiin ihan vaan että päästäsin irti jotta saa kivun loppumaan, ja hetkeks mun ote irtoskin mut nappasin uusiks kiinni, ja tällä erää niin et hampaat ei ole mussa kiinni. Ja lopulta lääkäri sai ulos elävän ison poika pennun <3 Ja minä lähdin huuhtelemaan verisiä käsiäni. Ja kyllä tärinä oli päällä, kun tajusin että se oikeesti puri ja kunnolla (oikeen käsi on aika toimintakyvyten kun osui rystyseen). Tarjosimme pentua Myrtille mutta se ei osottanut minkäänmoista mielenkiintoa pentua kohtaan. Sitten aloimme odottaa mitä seuraavaks, mutta Myrtti ei osottanut enään mitään supistuksia ei mitään siihen suuntaan, että sieltä vielä pentu tulisi!
Lääkäri kysy et mitä mieltä olen mitä tehdään, ja päätös oli aika itsestään selvä. Ei kiusata tyttöä enempää ja pennut on saatava ulos, eli sektio.
Ja kun olivat saaneet Myrtti mamman uneen ja kohdun auki, niin rupes kiljuvia, rääkyviä kauheesti liikkuvia pieniä pentuja tulemaan putsattavaksi! Seitsemän pentua oli jo tullut, kun hoitaja tuli salista kertomaan että viimeisellä pennulla on suolet ulkona (vatsaan peitteet ei josatin syystä ole kehittynyt), ja kysyi lupaa lopetukseen, ja toki näin luvan annoin. Sinne lähti pieni tyttö enkeli suojelemaan loppuja pentuja ja emää <3 <3 Mutta ei siinä voinut kauheen murheelliseksi heittäytyä, kun meillä oli laatikossa 7 pientä tervettä pentua, 3 tyttöä ja 4 poikaa <3
Me pidimme vain pentuja lämpösenä kun odottelimme että Myrtti on kursittu kasaan. Ja lopulta ne toi myös minun aarteeni huoneeseen takas, unessa kylläkin. Pennut siitä sitten heti nosteltiin tisusille syömään, ja nehän söi kun nälkä jo oli. Myrttikin pikku hiljaa alkoi heräilemään, mutta ei reagoinut millään tavalla siihen että sillä roikkuu tisseillä monta pientä bernin alkua.
Siinä sitten kun pennut olivat syöneet ja paperi asiat hoidettu ja mamma jota kuinkin hereillä ruvettiin pakkaa pennut laatikkoon ja suuntaamaan kotiin! Myrtti kyllä nousi rivakasti ylös kun vihdoin sai luvan.
Kotiin kun päästiin niin Anne tuli vielä kaveriks syöttelemään mun kaveriks pennut, että nähtiin mitä Myrtti nyt sanoo. Mutta se jälleen makas täysin paikoillaan kun pennut oli tissillä. Ja Anne kun jonkin ajan päästä tarjosi pennun pyllyä Myrtille niin se rupesi nuolemaan ja hoiti näin itse pentujen pissitys homman.
Yö meni ihan kivasti minä heräsin jokaiseen pennun piippaukseen ja laitoin niitä syömään, ja annoin Myrtin niitä nuolla ja pestä. Ja samalla tavalla on tämä päivä toimittu, pidetty vielä pennut ja emä eri tiloissa, ettei käy mitään vahinkoa. Kuhan kivut helittää, niin uskalletaan paremmin pitää niitä yhdessä.
Tästä alkaa nyt sitten pentujen kasvu luovutusikäisiksi palleroiksi <3
On ne vaan söpöjä <3
Saanen esitellä Räyhähenki kennelin Joulu pentue (voin kertoo, että viralliset nimet ei kuitenkaan tule joulun mukaan, mutta se miten nimeän ne kerron vasta myöhemmin, silloin myös blogin nimikin muuttu ;))
 |
| Pienet pallerot <3 |
 |
| Poika 1 (ei siis ekana syntynyt) |
 |
| Poika 2 (tämä on se ensimmäisenä syntynyt) |
 |
| Poika 3 |
 |
| Poika 4 |
 |
| Tyttö 1 |
.JPG) |
| Tyttö 2 |
 |
| Tyttö 3 |
Ihanaa ja voimaannuttavaa nähdä vahvoja selviytyjä penttujs. Kaiken surun keskellä on suloista nauttia olemassaolevista💙
VastaaPoista